Tänään on meillä kunnon syksyinen sadepäivä. Tulee mieleen viime syysloma Laboessa, Kielin kupeessa, Itämeren rannalla. Sää oli syksyinen, mutta loma ihana. Rakastan mertä. Olen syntynyt ja elänyt suurimman osan elämästäni Itämeren rannalla. Ja nyt eksynyt tänne sisämaahan, pienen ruskeavetisen Fulda-joen varrelle.

Laboe on ihanteellinen lomapaikka: Merta, hiekkaa, historiaa, Kielin kanava laivoineen ja Kielin kaupunki ihan lähellä. Olen asunut pari vuotta Kielissä, mennyt naimisiin siellä ja esikoinen on syntynyt Kielin lahden rannalla sijaitsevassa sairaalassa  Siinä ihan tarpeeksi aihetta nostalgiaan.

Kuten kuvista näkyy olimme varustautuneet hyvin: kumisaappaat, sadevaatteet ja useampi leija. Laboessa törmää harvoin ulkomaisiin turisteihin. Se on hyvin saksalainen lomapaikka, jota voi kyllä suomalaisillekin suositella. Ja jos pikkukylään kyllästyy tai vesisade masentaa, voi aina piipahtaa Kielin kaupunkiin. Kiel laivasto- ja telakkakaupunkina koki kovia tuhoja toisessa maailmansodassa ja keskusta ei ole erityisen kaunis, mutta olen kokenut siellä olon aina kotoisaksi. Kieliläiset ovat, kuten suomalaisetkin, talvella vähän pidättyväisempiä, mutta kesästä voi meren rannalla todella nauttia. Yksi monipuolisimmista tapahtumista on Kielin viikot, joka ei ole vain suuri purjehdustapahtuma, vaan silloin kieliläiset ja heidän vieraansa juhlivat useissa eri kulttuuritapahtumissa.

Kielin historian kannalta tärkeä henkilö oli keisari Wilhelm II, joka rakennutti suuren laivaston Kieliin ja samalla kaupunki kasvoi suuremmaksi. Sama keisari asusteli kesäisin Kasselissa Wilhelmshöhen linnassa tuossa kilometrin päässä. Kovin paljon hyvää en ole hänestä lukenut, mutta Kasselin lukioilla on vieläkin Fulda-joen varrella soutumajansa veneineen, jotka Keisari niille antoi. Taka-ajatuksena oli kuitenkin saada laivastoon vesillä liikkumiseen tottunutta miehistöä.

Lyypekki ei nyt ole ihan Kielin kupeessa, mutta sielläkin tuli Kielissä asuessa useamman kerran käytyä. Todella kaunis kaupunki! Kävin jokunen aika sitten miehen kanssa katsomassa uusimman Buddenbrooks-elokuvan. Parissa tunnissa on aika vaikea kertoa koko tarinaa, mutta kulissit, Lyypekin kaupunki kauppiastaloineen, tekivät vaikutuksen. Tänään olisi tarkoitus katsoa kirjaston DVD:ltä vuodelta 1960 oleva versio Buddenbrookseistä. Ja haaveilen taas lomasta Itämeren rannalla...